Personal data protection on the internet of things : an EU perspective

As the traditional Internet has developed into the The Internet of Things (‘IoT’), personal data protection law has also expanded from being a niche field of law, into a legal area that is applicable in almost all sectors, services, and technologies. Globalisation and the vast technological development, and elaborated collection of data, has raised questions about whether the current EU data protection legislation can cope with the new challenges that the modern technology poses. As a result, the EU Commission undertook to propose a new EU data protection legislation, to replace the Data Protection Directive (‘DPD’), and to better cope with modern data protection issues, the legislation which we now know as the General Data Protection Regulation (‘GDPR’), and which became applicable in 2018. This article-based doctoral dissertation sets out some of the key elements of the EU data protection reform package that has been processed for the past six years, and highlights some of the main changes in comparison to the situation governed by the outdated DPD. The main method is legal dogmatic with elements of both ‘legal-political’ and ‘problem-centred’ methods. The context of the research is the IoT and personal data challenges brought by it to data subjects, mainly by private stakeholders. As will be identified in this dissertation, the IoT poses challenges to personal data protection mainly because the amount of personal data that is collected has increased substantially, and because information is gathered from so many different, scattered sources. In addition, the form of automatic communication between smart devices makes it difficult to apply fundamental transparency and fairness principles. This dissertation investigates the complexity of the legal state in EU surrounding personal data protection in the context of the IoT. The articles forming the dissertation outline changes both in law, and the world at large, point out legal unclarities, and contribute to the academic discussion about the possible effects of the GDPR. In a nutshell, this study aims to answer the question: Is the GDPR fit to deal with new technologies such as the IoT?Tässä artikkelipohjaisessa väitöskirjassa esitetään joitakin EU:n tietosuojauudistuksen keskeisiä tekijöitä, ja korostetaan sen tärkeimpiä muutoksia suhteessa vanhentuneeseen EU:n tietosuojadirektiiviin. Tutkimus koostuu neljästä artikkelista, sekä yleisestä osasta. Tutkimuksen aihe on henkilötietojen suoja esineiden internetissä (englanniksi “Internet of Things”, “IoT”). Artikkelit käsittelevät tietosuojaperiaatteita, henkilötietojen käsittelyn laillisuutta, arkaluontoisia henkilötietoja, lasten tietosuojaa, sidosryhmien muuttuvaa asemaa ja paikkatietoja. Näkökulma on EU-oikeudellinen ja työn keskiössä on uusi tietosuoja-asetus (“GDPR”). Pääasiallinen käytetty tieteellinen tutkimusmetodi on oikeusdogmaattinen, mutta työssä on käytetty myös oikeuspoliittisen- ja ongelmakeskeisen metodin elementtejä. Kuten tässä väitöskirjassa todetaan, IoT asettaa haasteita henkilötietojen suojalle pääasiassa siksi, että kerättyjen henkilötietojen määrä on lisääntynyt huomattavasti ja koska tietoja kerätään niin monesta eri lähteestä. Esineiden internetissä laitteet ovat suunniteltu huomaamattomiksi, mikä vaikeuttaa läpinäkyvyysperiaatteen toteutumista, sekä pätevän suostumuksen antamista. Lisäksi älylaitteiden välisen automaattisen tiedonsiirron muoto vaikeuttaa avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden soveltamista. Vaikka IoT tuo mukanaan paljon hyötyjä yhteiskunnalle, syntyy myös riskejä rekisteröidyille, kuten liiallinen profilointi, diskriminointi ja virheelliset johtopäätökset. Tutkimus nostaa esiin uuden tietosuoja-asetuksen heikkouksia ja epäselvyyksiä ja osallistuu akateemiseen keskusteluun asetuksen tulevasta soveltamisesta EU:ssa. Tutkimuksen päätehtävä on selvittää onko asetus tosiasiassa soveltuva käsittelemään uusia teknologioita, kuten esineiden internetiä

Robustness, Security and Privacy in Location-Based Services for Future IoT : A Survey

Internet of Things (IoT) connects sensing devices to the Internet for the purpose of exchanging information. Location information is one of the most crucial pieces of information required to achieve intelligent and context-aware IoT systems. Recently, positioning and localization functions have been realized in a large amount of IoT systems. However, security and privacy threats related to positioning in IoT have not been sufficiently addressed so far. In this paper, we survey solutions for improving the robustness, security, and privacy of location-based services in IoT systems. First, we provide an in-depth evaluation of the threats and solutions related to both global navigation satellite system (GNSS) and non-GNSS-based solutions. Second, we describe certain cryptographic solutions for security and privacy of positioning and location-based services in IoT. Finally, we discuss the state-of-the-art of policy regulations regarding security of positioning solutions and legal instruments to location data privacy in detail. This survey paper addresses a broad range of security and privacy aspects in IoT-based positioning and localization from both technical and legal points of view and aims to give insight and recommendations for future IoT systems providing more robust, secure, and privacy-preserving location-based services.Peer reviewe

Vad kan vi göra, då inget kan göras? : en kvalitativ intervjustudie om palliativ vård

Syftet med vårt examensarbete är att få en djupare förståelse om vad palliativ vård är genom att begrunda tidigare forskning och studier. I arbetet har respondenterna utgått från palliativ vård för cancerpatienter och valt att göra en intervjustudie med palliativa sjukskötare, för att få förståelse i hur det är att vårda patienter i livets slutskede. Respondenterna ville ha svar på hur man kan lindra lidande och vad god livskvalité är i livets slutskede. Metoden som respondenterna har valt till examensarbetet är en kvalitativ studie där man har använt sig en semistrukturerad intervju för datainsamling. Intervju som datametod föll sig naturligt eftersom respondenterna ville få palliativa sjukskötarens synpunkt och erfarenheter inom palliativ vård. Fem palliativa sjukskötare i Österbotten har blivit intervjuade och de arbetar alla i huvudsak med att vårda patienter i deras hem. För att analysera materialet har respondenterna använts sig av kvalitativ innehållsanalys med induktiv ansats. Resultat i studien visar att för att uppnå god livskvalité i livets slutskede behövs fysiskt, psykiskt, andligt och socialt välbefinnande. Det handlar oftast om små saker i vardagen som kan öka livskvalité. Att lindra lidande är inte bara att ta bort det fysiska lidandet, så som smärta, utan det är även att ta psykiskt och existentiellt lidande i beaktande. Genom god kommunikation och att se patienten som en helhet och vara närvarande så kan man lindra stora delar av patientens lidande.Tämän tutkielman tarkoitus on saada enemmän tietoa ja ymmärrystä aiempien tutkimuksien avulla palliatiivisestä hoidosta. Opinnäytetyöntekijät ovat keskittyneet syöpäpotilaiden palliatiiviseen hoitoon ja ovat päättäneet tehdä haastattelututkimuksen palliatiivisten sairaanhoitajien kanssa, saadakseen käsityksen siitä, millaista on hoitaa potilaita elämän lopussa. Opinnäytetyöntekijät halusivat vastauksia siitä kuinka kärsimystä voi lievittää ja mikä on hyvä elämänlaatu elämän lopussa. Opinnäytetyöntekijöiden valitsema menetelmä opinnäytetyöhön on laadullinen tutkimus, tiedonkeruukseen on käytetty puolirakenteista haastattelua. Haastattelu datamentelmänä laski luonnollisesti, koska opinnäytetyöntekijät halusivat saada palliatiivisten sairaanhoitajien näkemyksen ja kokemuksen palliatiivisesta hoidosta ja saada siten vastauksia opinnäytetyön kysymyksiin. Viittä palliatiivista sairaanhoitajaa haastateltiin Pohjanmaalla. He kaikki työskentelevät pääasiassa hoitamalla kotona asuvia potilaita. Aineiston analysoimiseksi opinnäytetyöntekijät ovat käyttäneet laadullista sisäanalyysiä induktiivisella lähestymistavalla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hyvän elämänlaadun saavuttamiseksi elämän lopussa tarvitaan fyysistä, psyykkistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Ne koskevat yleensä arjen pieniä asioita, jotka voivat parantaa elämänlaatua. Kärsimyksen lievittäminen ei ole vain fyysisten kärsimysten, kuten kivun poistamista, vaan on otettava huomioon henkiset ja eksistentiaaliset kärsimykset. Hyvän viestinnän, potilaan kokonaisuutena näkemisen ja läsnäolon avulla voidaan lievittää suuria osia potilaan kärsimyksestä.The purpose of our degree project is to gain a deeper understanding of what palliative care is by checking previous research and studies. In the work, the respondents have based on palliative care for cancer patients and have chosen to do an interview study with palliative nurses in order to gain an understanding of what it is like to care for patients at the end of life. The respondents wanted answers the questions: how to alleviate suffering and what a good quality of life is at the end of life. The method chosen by the respondents for the thesis is a qualitative study in which a semi-structured interview was used for data collection. Interview as a data method fell naturally because the respondents wanted to get the palliative nurse's point of view and experience in palliative care. Five palliative nurses in Ostrobothnia have been interviewed, all working mainly with caring for patients in their homes. To analyze the material, the respondents have used qualitative content analysis with inductive approach. The results in the study show that in order to achieve a good quality of life at the end of life, physical, mental, spiritual, and social well-being is needed. They are usually about small things in everyday life that can increase the quality of life. To alleviate suffering is not only to remove the physical suffering such as pain but they are also to take mental and existential suffering into account. Through good communication and seeing the patient as a whole and being present, one can relieve large parts of the patient's suffering